Mykoplasma

Muutama vuosi sitten uutisoitiin laajalti suomalaisten huippu-urheilijoiden sairastuttua mykoplasmaan. Mäkihyppääjä Anssi Koivuranta oli yksi urheilijoista, jotka joutuivat kamppailemaan kiusallisen taudin nujertamiseksi. Voi olla että uutisointi toi mykoplasman koko kansan tietoisuuteen. Vaikkakin mykoplasma haittaa monesti urheilijoita sekä nuoria aikuisia, se aiheuttaa vuosittain myös sairastumisia kaikenikäisille ja kuntoisille ihmisille.

Mikä mykoplasma sitten on ja miten se erottuu esim. tavallisesta kausiflunssasta?

Mykoplasma pneumonia on helposti tarttuva hengityselintien infektio. Aiheuttajina ovat bakteerien kaltaiset, mutta niitä pienemmät pieneliöt. Mykoplasma voi tarttua, kuten flunssa, yskimisen ja kosketusten kautta. Koska taudin voi saada kosketuksessa tai ilmassa olevista hengitysteiden eritteistä – esim. yskittäessä tai aivastaessa – se aiheuttaa helposti kausiluonteisia epidemioita. Pahimmat epidemiat ilmenevät 3 – 7 vuoden välein. Mykoplasmasta on saatavilla nykyisin paljon tietoa, koska se on hyvin yleinen tauti etenkin talvikuukausien aikana

Älä sekoita mykoplasman oireita tavalliseen flunssaan

Koska mykoplasman oireet vaikuttavat tavalliselta flunssalta, on tärkeää osata erottaa mykoplasma ja tavallinen flunssa toisistaan. Näin hoito voidaan kohdentaa sen oikeaan lähteeseen ja toipuminen on nopeampaa. Myös lääkehoidot eroavat toisistaan mykoplasmassa ja tavallisessa flunssassa. Yleensähän flunssan odotetaan menevän ohitse ilman normaalia flunssalääkitystä vahvempaa lääkehoitoa, kun taas mykoplasmat yleensä vaativat antibioottikuuria.

Kilpirauhashormoni vaikuttaa useiden elinjärjestelmien toimintaan kehossa. Tämän seurauksena sen oireet ovat laajat. Kilpirauhanen vapauttaa kahta hormonia, T4:ää ja T3:a. Molemmat vaikuttavat tärkeimpien elintoimintojen toimintaan. Kun ne siis puuttuvat tai ovat riittämättömiä, on odotettavissa seuraavia oireita … Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet >>

Oireet aikuisilla

Mykoplasman oireet aikuisilla vaihtelevat eri ihmisten välillä. Kuitenkin suurimmalla osalla aikuisista, joilla on mykoplasma, on havaittavissa samankaltaisia oireita. Yleisemmät oireet ilmenevät kuumeena, väsymyksenä jakuivana yskänä. Oireita voivat olla myös lihaksissa ilmenevä särky. Monilla oireisiin kuuluu myös päänsärky. Kurkkukivut ja nuha kuuluvat myös mykoplasman oireiden kuvaan. Myös lievää hengenahdistusta voi ilmetä, erityisesti rasituksen jälkeen. Monesti mykoplasman oireisiin tulee kiinnitettyä huomiota, kun normaalisti vaivatta suoritettava kävely tai portaiden nouseminen, aiheuttaakin nyt hengästymistä. Hengitettäessä voi kuulua myös outoa normaalista poikkeavaa ’rohinaa’, joka on yksi vihje mahdollisesta tartunnasta.

Oireet lapsilla

Mykoplasman aiheuttamat oireet lapsilla ovat samankaltaisia kuin aikuisilla. Yleisesti lapsillakin esiintyy kuumetta, kuivaa yskää ja yleistä väsymystä sekä päänsärkyä. Siksi vanhempien on hyvä osata tunnistaa lapsissaan havaitsemat muutokset. Esimerkiksi yleensä aktiivinen ja vilkas lapsi on mykoplasmasta johtuen apaattinen ja hiljainen. Joskus lasten oireiluun liittyy myös korkeaa kuumetta, pidempikestoista väsymystä sekä ihottumaa. Myös ruokahaluttomuus voi olla oireena mykoplasmasta.

Todentaminen

Kun lääkäri epäilee mykoplasma tartuntaa, voidaan se todentaa verikokeilla. Usein verikokeissa tarkkaillaan potilaan vasta-aine arvoja. Jotta ne olisivat koholla, on kuitenkin täytynyt jo kulua muutama viikko tartunnan saamisesta. Jos arvot ovat koholla ja potilaan muutkin oireet viittaavat mykoplasmaan, voidaan tarvittava lääkehoito aloittaa potilaalla.

Pitkittynyt flunssa

Monesti voidaan epäillä mykoplasmaa ja siitä aiheutunutta hengityselinten tulehdusta, kun henkilöllä on pitkittynyt flunssa. Jos normaalisti se menee ohitse levolla ja normaalilla flunssalääkityksellä 3 – 5 päivässä, niin tätä pidempi sairastelu voi olla hyvinkin viittaus mykoplasmasta johtuvaan tartuntaan. Tällöin on parasta mennä lääkäriin vastaanotolle, jotta tarvittava lääkitys voidaan aloittaa mahdollisimman pian.

Mykoplasman aiheuttamat oireet voivat hyvinkin kestää kaksi viikkoa, tai jopa pidemmänkin ajan. Tämä voi kertoa siitä, että kyseessä ei olekaan aivan tavanomainen ’kausiflunssa’ ja on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Pitkittynyt yskä

Yskä on yksi yleisimmistä mykoplasman aiheuttamista haitoista. Eräässä tutkimuksessa 92% mykoplasmasta kärsinellä henkilöillä todettiin yskää. Normaalisti yskä ilmenee ’kuivana’, jolloin yskän mukana ei erity limaa. Monesti yskä alkaa kurkkukivulla ja myöhemmin mukaan tulee yskimistä. Yskiminen jatkuu päivin öin. Ja henkilö jopa jossain määrin ’tottuu’ yskimiseensä.

Monia mykoplasmasta kärsiviä ihmisiä haittaa pitkittynyt yskä. Kun normaaliin flunssaan saattaa kuulua muutaman päivän jatkunut yskiminen, mykoplasman mukana tulee usein pitkittynyt yskä, joka ei mene ohitse muutamassa päivässä. Vaikka flunssaoireet olisivatkin jääneet taakse, sitkeä kuiva yskä jatkuu. Monesti henkilö onkin jo palannut takaisin työpaikalle tai opintojen ääreen, koska tuntee olonsa paremmaksi. Mutta siellä työ- tai opiskelutoverit huomauttavat huolestuneina toverillaan havaitsemasta yskästä. Voi olla, että yskimisestä kärsivä henkilö luulee sen vain olevan flunssasta jäljelle jäänyt oire. Kuitenkin yskiminen jatkuu jopa viikkojen ajan. Tämä voi haitata jopa nukkumista, kun yskä ei hellitä edes yöllä. Näin pitkittynyt yskä ei haittaa ainoastaan sairastunutta henkiöa, vaan myös koko perhettä hänen ympärillään. Lisäksi vaarana on, että näin pitkä yskiminen kertoo sairastumisesta keuhkokuumeeseen.

Mykoplasma tuottama keuhkokuume

Mykoplasmasta aiheutuva keuhkokuume on yleinen erityisesti alle 45 vuotiailla henkilöillä. Mykoplasma epidemian aikana se on yleisin keuhkokuumeen aiheuttaja nuorilla aikuisilla sekä keski-ikäisillä. Yleisimmät oireet keuhkokuumeessa ovat nopeasti nouseva kuume, jatkuva ja paheneva yskä sekä hengenahdistus.

Potilas voi myös tuntea itsensä erityisen väsyneeksi, jolloin yksinkertaistenkin päivittäisten rutiinien suorittaminen on hankalaa tai mahdotonta. Keuhkokuumetta on syytä epäillä kun paraneminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta edellä mainitut oireet ilmaantuvat muutaman viikon kuluttua uudelleen.


Kuumeetonta keuhkokuumetta on monesti vaikea diagnosoida. Se on nimensä mukaisesti salakavala muoto keuhkokuumeesta, koska potilaalle ei nouse tyypillistä kovaa kuumetta.

Keuhkokuumeen havainnointi

Keuhkokuumeen havainnointi ei aina ole aivan selkeää. Siksi lääkärit käyttävät apunaan useita menetelmiä. Joskus pelkkä hengitysäänien ja keuhkojen kuunteleminen kertovat, että potilaalla voi olla keuhkokuume. Monesti kuitenkin halutaan varmistaa keuhkokuumeen syy hengitysäänen muutokseen röntgenkuvalla. Röntgenkuva otetaan keuhkoista, jolloin saadaan varmistus mahdollisesta keuhkokuumeesta.

Jopa nuorilla henkilöillä kuumeettoman keuhkokuumeen tarttuminen vie voimat nopeasti ja salakavalasti. Joskus kuumeettomuuden syynä on tulehduskipulääkkeiden käyttö esimerkiksi hoidettaessa muita kiputiloja. Jos potilas kuitenkin tuntee itsensä hyvin voimattomaksi tai tulee hengenahdistusta on syytä hakeutua heti lääkärin vastaanotolle.

Vaikkakin mykoplasma on tullut tunnetuksi viime vuosina erityisesti huippu-urheilijoiden tartuntojen vuoksi, se voi siis tarttua lähes keneen tahansa. Siksi oireiden tunnistaminen ja lääkäriin meneminen on tärkeää, jotta tarvittavan lääkehoidon aloittaminen voidaan aloittaa mahdollisimman pian.

Onneksi mykoplasmaan tehoavat antibiootit ja parantuminen on suhteellisen nopeaa.

Jos epäilet tartuntaa, mene lääkäriin. Lääkäri on paras neuvomaan ja ohjeistamaan hoidossa.

Mykoplasman hoitoon on monta tehokasta keinoa

On tärkeää osata kohdentaa mykoplasman hoito sen mukaisesti, millaisia oireita potilaalla todetaan. Joskus oireet ovat sen verran lieviä, että hoidoksi voi riittää lepo ja perinteisemmät influenssan hoitotavat. Tarvittaessa otetaan lääkettä yskään ja kuumeeseen sekä muistetaan kotonakin pitää huolta riittävästä nesteytyksestä.

Mykoplasma tartunta

Kuitenkin osalle mykoplasmaan sairastuneille on perusteltua aloittaa antibioottikuuri, jotta tauti saadaan hyvin hoidettua. Joissakin harvemmissa ja vakavammissa tartunnoissa voi olla tarpeen myös ottaa potilas sairaalaan hoidettavaksi. Näissä tapauksissa potilaalla kuumeilu on jo vakavampaa tai sitkeä kuiva yskä on jatkunut pidempään kuin muutaman päivän. Saattaa myös olla että asuinpaikkakunnalla on menossa mykoplasma epidemia, jolloin voidaan herkemmin epäillä että hengitystieinfektiossa on kyse juuri mykoplasmasta.

On ensisijaisen tärkeää mennä lääkäriin, jos olet sairastunut.

Ennen kuin kullekin potilaalle aloitetaan sopiva hoitomuoto, on tehtävä erilaisia kokeita taudin todentamiseksi. Tutustutaanpa tarkemmin joihinkin nykyään käytettävissä oleviin keinoihin mykoplasman havaitsemiseksi.

CRP

Tartunnassa CRP arvo kohoaa yleensä kertoen, että kyseessä on infektio. CRP – usein hoitohenkilöiden puhekielessä käyttämä ilmaus ”serppi”- on C-reaktiivinen proteiini, josta tulee sen kirjainlyhennys. Elimistömme muodostaa tätä valkuaisainetta erityisesti maksassa mutta myös immuunisoluissa ja rasvasoluissa.

Testi

Testi perustuu vasta-aineisiin. Se kannattaa tehdä useampaan kertaan ennen hoidon aloittamista, sillä vasta-aineet alkavat nousta tuoreessa taudissa… Jatka tästä lukemista >>

Antibiootti

Hoidossa käytetty antibiootti ei ole perinteinen antibiootti. Bakteeri elää solun sisäpuolella, joten soluseinämään vaikuttavilla antibiooteilla ei ole tehoa siihen. Jatka artikkeliin >>

Verikoe

Verikoe auttaa taudin todentamisessa. Tässä verikokeessa kiinnostuksen kohteena ovat potilaan vasta-aine arvot. Vasta-aineita tutkimalla voidaan todentaa oireiden antamia viitteita taudista.

Tarttuvuus

Mykoplasma tartunta on helposti saatava hengityselintien infektio. Koska kyseessä ovat bakteereihin verrattavat pieneliöt, ne tarttuvat ihmisestä toiseen kosketuksen tai pisaratartunnan välityksellä. Näiden kahden takia taudin tarttuvuus on suurimmillaan sellaisissa paikoissa, joissa on…  Lue lisää tarttuvuudesta >>

Ehkäisy

Taudin ehkäisy ei ole aivan helppoa, koska se tarttuu pisaratartuntana. Tästä huolimatta on mahdollista tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä sen välttämiseksi. Voit katsoa täältä neljä yksinkertaista tapaa tartunnan ehkäisyyn >>

Jälkitaudit

Mycoplasma pneumoniae bakteeri voi aiheuttaa jälkitauteina kiusallisia ja jopa vakaviakin sairauksia. Esimerkkeinä keuhkokuume, krooninen väsymys,  päänsärky, hermostolliset jälkitaudit sekä sydänvaivat..

Artikkeli: Mykoplasmat ja niiden jälkitaudit ->

Oireet lapsilla

Mykoplasma lapsella on todennäköisesti perheen ensikosketus bakteeriin. Oireet ovat hyvin samanlaiset kuin aikuisillakin.

Hoito

Hoitoon on siis käytössä monia eri keinoja. Siksi on syytä hakeutua aina lääkärin vastaanotolle, jos epäilee sairastavansa mykoplasmaa. Näin oikea hoitomuoto voidaan määrittää jokaisessa tapauksessa ammattilaisen toimesta ja paraneminen voi alkaa.

Lue lisää oireista.

Mykoplasman jälkitaudit

Mykoplasman jälkitaudit voivat olla kiusallisia ja vakaviakin. Varmaankin tunnetuin mykoplasman aiheuttama jälkitauti on keuhkokuume. Joskus nimestään poiketen keuhkokuume ilmenee myös ilman kuumetta, joten sitä voi olla vaikeampi aluksi todentaa.

Mykoplasman jälkitaudit voivat olla kiusallisia ja vakaviakin. Varmaankin tunnetuin mykoplasman aiheuttama jälkitauti on keuhkokuume. Joskus nimestään poiketen keuhkokuume ilmenee myös ilman kuumetta, joten sitä voi olla vaikeampi aluksi todentaa.

väsynyt henkilö

Krooninen väsymys on myös eräs yleisimmistä mykoplasmasta aiheutuneista jälkitaudeista. Usein henkilö tuntee vielä viikkojen, jopa kuukausienkin kuluttua mykoplasmasta parannuttuaan, että normaali suorituskyky ei ole palautunut entiselle tasolleen. Esimerkiksi sellaiset yksinkertaiset toimet, kuten portaiden nousu toiseen tai kolmanteen kerrokseen, aiheuttavat nyt hengästymistä.

Lisäksi monille mykoplasmasta kärsineille jää joitakin hermostollisia jälkitauteja. Tälläisia ovat mm. tasapainossa ilmenevät häiriöt, kuten yleinen hutera olo.

Joillakin mykoplasmasta kärsineillä henkilöillä on myös havaittu sydänperäisiä oireita. Myös joitakin niveloireita on arvioitu aiheutuneeksi mykoplasman jälkitauteina.

Mykoplasman ehkäisy

Mykoplasman ehkäisy ei ole aivan helppoa, koska se tarttuu pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Silti on mahdollista tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä mykoplasman välttämiseksi. Tällaisia käytännön ehkäisytoimia ovat esimerkiksi

  1. Mahdollisuuksien mukaan välttää kontaktia mykoplasmaan tarttuneiden henkilöiden kanssa. Voi olla joskus vaikeaa, jos tartunnan saanut henkilö kuulu lähipiiriin esim. perheenjäsen. Toisaalta lapsella saattaa olla koulussa tai päiväkodissa tartuntavaara.
  2. Hyvä käsihygienia. Kädet on syytä muistaa pestä aina ennen ruokailua sekä välittömästi sen jälkeen, kun on kätelty henkilöä, jolla on mykoplasma. Uusimpien tutkimusten mukaan jo kymmenen sekunnin käsipesu saippualla ja kylmällä vedellä riittää suojaamaan useimmilta bakteeritartunnoilta.
  3. Syödä monipuolisesti päivittäin sellaisia ravinto-aineita, jotka voivat vahvistaa kehon omaa puolustuskykyä. Esimerkiksi vihannekset, hedelmät, kuitupitoiset ja orgaaniset ruoat sekä riittävä nesteytys kuuluvat päivittäiseen terveeliseen ruokavalioon.
  4. Riittävän levon saanti auttaa ruumista torjumaan infektioita. Siksi noin kahdeksan tunnin yöunet ovat suurimmalle osalle ihmisistä tärkeitä, jotta keho saa tarvittavan levon.

Mykoplasma tartunta ja tarttuvuus

Mykoplasma tartunta on helposti saatava hengityselintien infektio. Koska kyseessä ovat bakteereihin verrattavat pieneliöt, ne tarttuvat ihmisestä toiseen kosketuksen tai pisaratartunnan välityksellä. Tartunnat ovatkin yleisiä mykoplasma epidemioiden aikaan, erityisesti loppu talven ja alku kevään kuluessa.

Koska pisaratartunta on helppoa saada esimerkiksi sairastuneelta työ- tai koulutoverilta, mykoplasmat aiheuttavat kausiluonteisia epidemioita. Myös pienet lapset voivat saada tartunnan ollessaan päiväkodissa hoidossa, jossa on mykoplasma tartunnan saanut lapsi.

Mykoplasmaa ja sen tartuntaa voidaan ehkäistä näillä menetelmillä: Tehokas mykoplasman ehkäisy >>

Tarttuvuus on suurimmillaan sellaisissa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä suljetussa tilassa. Näin siksi että mykoplasma tarttuu helposti kosketuksesta sekä pisaratartuntana. Nuorilla aikuisilla on suurempi mahdollisuus saada tartunta esimerkiksi yliopistolla, jossa ollaan viikon aikana aamusta iltaan yhdessä samoissa opintotiloissa. Lisäksi monet nuoret opiskelijat asuvat yhdessä soluasuntoloissa, joten heillä on suurempi riski kanssakäymiseen mykoplasma tartunnan saaneen henkilön kanssa.

Muutkin yleisötapahtumat suljetuissa tiloissa erityisesti talvikuukausien aikana ovat otollisia paikkoja mykoplasman leviämiselle.

Jos oireita ilmenee lähiympäristössäsi, ole tarkkana. Bakteeri voi aiheuttaa sairauden johon edes kaikki antibiootit tehoa.
Katso mikä antibiootti toimii parhaiten täältä >>

Mykoplasma antibiootti

Mykoplasma antibiootti ei ole sama perinteinen antibiootti, kun esimerkiksi penisilliini on. Penisilliinin toiminta perustuu siihen, että se vaikuttaa bakteerin soluseinämään. Mykoplasma elää kuitenkin solun sisäpuolella, joten soluseinämään vaikuttavat antibiootit eivät siihen tehoa. Edes penisilliinikuurin pidentäminen ei auta, koska tehovaikutus ei kohdistu solun sisällä olevaan mykoplasmaan.

Siksi mykoplasma antibiootit on oltava sellaisia, että ne vaikuttavat soluseinän sijasta proteiinisynteesiin. Tällaisia antibiootteja ovat esimerkiksi makrolidit ja tetrasykliinit.

Tetrasykliini-antibiootit

Koska penisilliinillä ei ole vaikutusta mykoplasmaan, on hoidossa käytettävä esimerkiksi tetrasykliini-antibiootteja noin kahden viikon ajan. Lääkäri voi myös todeta, että lapsen kunnosta ja oireista johtuen hänelle annetaan antibioottia sairaalassa suonensisäisesti. Näin annettu antibiootti on tehokkaampaa ja vaikutukset näkyvät nopeammin.

Mykoplasma testi

Ennen kuin tautia aletaan hoitaa mykoplasmana, on syytä tehdä vasta-aineisiin perustuva mykoplasma testi. Testejä on syytä tehdä useampi, sillä vasta-aineet alkavat nousta tuoreessa taudissa muutaman viikon tai jopa kuukauden kuluttua. Tulos saadaan yleensä muutaman päivän kuluttua kokeen ottamisesta.

Yksi tärkeimmistä testattavista asioista on CRP arvo.

Kaikki lääkärit eivät ole yksimielisiä mykoplasma testien tarpeellisuudesta. Vaikkakin mykoplasma voidaan varmuudella todentaa vain testien avulla, niihin liittyy myös epävarmuustekijöitä.

Esimerkiksi nielusta otettu testi ei välttämättä anna positiivista tulosta vähäisten taudinaiheuttajien vuoksi. Toisaalta verikoe saattaa kertoa, että kyseessä on mykoplasma vaikka se olisikin jo ohitse.

Mykoplasma verikoe

Verikoe auttaa mykoplasman todentamisessa. Tässä verikokeessa kiinnostuksen kohteena ovat potilaan vasta-aine arvot. Jos mykoplasmatartunnasta on jo kulunut muutamia viikkoja, potilaan vasta-aine arvot ovat selvästi koholla. Jos potilaan muutkin oireet viittaavat mykoplasmaan, voidaan lääkehoito aloittaa.

Katso lisää mykoplasman oireista >>

Mykoplasma CRP

Mykoplasma CRP arvo kohoaa yleensä kertoen, että kyseessä on infektio. Usein hoitohenkilöiden puhekielessä käyttämä ilmaus ”serppi” on C-reaktiivinen proteiini, josta tulee sen kirjainlyhennys. Elimistömme muodostaa tätä valkuaisainetta erityisesti maksassa mutta myös immuunisoluissa ja rasvasoluissa. Tämän elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvaa valkuaisaineen määrää veressä mitataan verikokeella.

Normaali tulos

Mikä sitten on normaali Serpin arvo? Tähän on vaikeaa antaa täysin pitävää numeraalista vastausta, sillä se on yleensä erisuuruinen riippuen henkilöstä. Esimerkiksi miehillä ja naisilla arvot vaihtelevat. On sanottu, että normaalisti CRP pitäisi olla alle 5. Mutta esimerkiksi monilla terveillä se voi olla jopa alle 1.

Toisaalta sellaiset krooniset sairaudet kuten diabetes, fibromyalgia sekä ylipaino voivat nostaa henkilön Serppiä, vaikka hänellä ei muuta infektiota olisikaan.

Kuitenkin mykoplasmassa se yleensä nousee 50 – 150 mg/l. Eli jos arvo on vain hiukan koholla henkilön normiarvosta, ei se silloin viittaa mihinkään vakavaan tautiin, jos muita siihen viittaavia oireita ei ole havaittavissa. Usein on todettu, että jos se jää alle 50, kyseessä on pikemminkin virusperäinen tulehdus, ei bakteeritulehdus kuten mykoplasma. Kuitenkaan pelkkä kohonnut CRP ei kerro varmuudella, että kyseessä on juuri mykoplasman aiheuttama infektio.