Mykoplasma

Mykoplasmasta aiheutuva keuhkokuume on yleinen erityisesti alle 45 vuotiailla henkilöillä. Mykoplasma epidemian aikana se on yleisin keuhkokuumeen aiheuttaja nuorilla aikuisilla sekä keski-ikäisillä. Yleisimmät oireet keuhkokuumeessa ovat nopeasti nouseva kuume, jatkuva ja paheneva yskä sekä hengenahdistus. Jatka lukemista ”Mykoplasma | Keuhkokuume”

Testi

Ennen kuin tautia aletaan hoitaa mykoplasmana, on syytä tehdä vasta-aineisiin perustuva mykoplasma testi. Testejä on syytä tehdä useampi, sillä vasta-aineet alkavat nousta tuoreessa taudissa muutaman viikon tai jopa kuukauden kuluttua. Tulos saadaan yleensä muutaman päivän kuluttua kokeen ottamisesta. Jatka lukemista ”Mykoplasma testi ja verikoe”

Mykoplasma CRP arvo kohoaa yleensä kertoen, että kyseessä on infektio. Usein hoitohenkilöiden puhekielessä käyttämä ilmaus ”serppi” on C-reaktiivinen proteiini, josta tulee sen kirjainlyhennys. Elimistömme muodostaa tätä valkuaisainetta erityisesti maksassa mutta myös immuunisoluissa ja rasvasoluissa. Tämän elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvaa valkuaisaineen määrää veressä mitataan verikokeella. Jatka lukemista ”Mykoplasma CRP”

Mykoplasma antibiootti ei ole sama perinteinen antibiootti, kun esimerkiksi penisilliini on. Penisilliinin toiminta perustuu siihen, että se vaikuttaa bakteerin soluseinämään. Mykoplasma elää kuitenkin solun sisäpuolella, joten soluseinämään vaikuttavat antibiootit eivät siihen tehoa. Edes penisilliinikuurin pidentäminen ei auta, koska tehovaikutus ei kohdistu solun sisällä olevaan mykoplasmaan. Jatka lukemista ”Mykoplasma antibiootti”

Mykoplasma tartunta

Mykoplasma tartunta on helposti saatava hengityselintien infektio. Koska kyseessä ovat bakteereihin verrattavat pieneliöt, ne tarttuvat ihmisestä toiseen kosketuksen tai pisaratartunnan välityksellä. Tartunnat ovatkin yleisiä mykoplasma epidemioiden aikaan, erityisesti loppu talven ja alku kevään kuluessa. Jatka lukemista ”Mykoplasma tartunta ja tarttuvuus”

Mykoplasman ehkäisy ei ole aivan helppoa, koska se tarttuu pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Silti on mahdollista tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä mykoplasman välttämiseksi. Tällaisia käytännön ehkäisytoimia ovat esimerkiksi Jatka lukemista ”Mykoplasman ehkäisy”

Mykoplasman jälkitaudit voivat olla kiusallisia ja vakaviakin. Varmaankin tunnetuin mykoplasman aiheuttama jälkitauti on keuhkokuume. Joskus nimestään poiketen keuhkokuume ilmenee myös ilman kuumetta, joten sitä voi olla vaikeampi aluksi todentaa. Jatka lukemista ”Mykoplasman jälkitaudit”

On tärkeää osata kohdentaa mykoplasman hoito sen mukaisesti, millaisia oireita potilaalla todetaan. Joskus oireet ovat sen verran lieviä, että hoidoksi voi riittää lepo ja perinteisemmät influenssan hoitotavat. Tarvittaessa otetaan lääkettä yskään ja kuumeeseen sekä muistetaan kotonakin pitää huolta riittävästä nesteytyksestä.

Kuitenkin osalle mykoplasmaan sairastuneille on perusteltua aloittaa antibioottikuuri, jotta tauti saadaan hyvin hoidettua. Joissakin harvemmissa ja vakavammissa tartunnoissa voi olla tarpeen myös ottaa potilas sairaalaan hoidettavaksi. Jatka lukemista ”Mykoplasman hoitoon on monta tehokasta keinoa”

Koska mykoplasman oireet vaikuttavat tavalliselta flunssalta, on tärkeää osata erottaa mykoplasma ja tavallinen flunssa toisistaan. Näin hoito voidaan kohdentaa sen oikeaan lähteeseen ja toipuminen on nopeampaa. Myös lääkehoidot eroavat toisistaan mykoplasmassa ja tavallisessa flunssassa. Yleensähän flunssan odotetaan menevän ohitse ilman normaalia flunssalääkitystä vahvempaa lääkehoitoa, kun taas mykoplasmat yleensä vaativat antibioottikuuria. Jatka lukemista ”Älä sekoita mykoplasman oireita tavalliseen flunssaan”