Kihti

Kyseessä on niveltulehdustauti, jossa veren uraattipitoisuus on kohonnut. Uraatti on puriiniaineenvaihdunnan lopputuote, joka on normaalisti liukoisessa muodossa. Uraattipitoisuuden noustessa se alkaa kiteytyä. Kidemäisenä virtsahappo aiheuttaa nivelissä tulehduksen jonka seurauksena ilmenee kipua, turvotusta, kuumotusta ja punoitusta. Hoitamaton kihti voi johtaa nivelvaurioon, kuten nivelrikkoon, ja lopulta tekonivelleikkauksen tarpeeseen. Jopa 90 % potilaista on miespuolisia. Suomessa sairaudesta kärsii arviolta 2 prosenttia väestöstä, eli noin 100 000 henkilöä. Arviolta kahdeksan prosenttia eläkeikäisistä miehistä kärsii kihdistä. Tyypillinen potilas on tukevahko mieshenkilö ja kihtiä on pidettykin perinteisesti vanhojen miesten tautina.

Kihdistä kärsivä mies

Kihti on äkillinen ja erittäin kivulias nivelsairaus, joka on yleisintä yli 60-vuotiailla miehillä. Hoitamattomana se voi aiheuttaa vakavan munuaissairauden sekä nivelten toimintakyvyttömyyden.

Tästä syystä on tärkeä kihdin oireista ja miten sitä hoidetaan.

Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki tärkeimmät asiat kihdistä. Jatka siis lukemista ja opi mistä siinä on todellisuudessa kyse.

Mikä on kihti?

Kihti on niveltulehdustauti, jossa veren uraattipitoisuus on kohonnut. Uraatti on puriiniaineenvaihdunnan lopputuote, joka on normaalisti liukoisessa muodossa. Uraattipitoisuuden noustessa se alkaa kiteytyä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiminen ei tarkoita elämän loppua. Sinulla on vielä mahdollisuus elää täysin normaalia elämää. Jos saat diagnoosin ajoissa ja saat asianmukaista lääkitystä, voit toipua siitä. Lue lisää täältä: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja hoito >>

Kidemäisenä virtsahappo aiheuttaa nivelissä tulehduksen jonka seurauksena ilmenee kipua, turvotusta, kuumotusta ja punoitusta.

Myös lämpötila vaikuttaa kihdin kehittymiseen. Siksi yleisimmin kyseessä on raajojen nivelet, jotka ovat viileämmissä oloissa.

Hoitamaton kihti voi johtaa nivelvaurioon, kuten nivelrikkoon, ja lopulta tekonivelleikkauksen tarpeeseen.

Jopa 90 % potilaista on miespuolisia. Suomessa sairaudesta kärsii arviolta 2 prosenttia väestöstä, eli noin 100 000 henkilöä. Arviolta kahdeksan prosenttia eläkeikäisistä miehistä kärsii kihdistä. Tyypillinen potilas on tukevahko mieshenkilö ja kihtiä on pidettykin perinteisesti vanhojen miesten tautina.

Kihdin taudinkuva ei kuitenkaan rajoitu vain niveloireisiin, vaan kyseessä krooninen sairaus joka kuormittaa koko kehoa.

Mikä aiheuttaa kihdin?

Kihdin taustalla on elimistöön kertynyt virtsahappo, eli uraatti. Virtsahappoa kertyy kehoon liikaa tai elimistö ei pysty poistamaan sitä riittävän nopeasti. Seurauksena uraattimäärä suurenee liikaa. Tämä tunnetaan myös nimellä hyperurikemia, joka on sairautta edeltävä vaihe.

Vaikka potilaan veren uraattipitoisuus on koholla, saattavat kihtioireet ilmetä vasta vuosien päästä. Kun veren uraattiarvo nousee yli 590 µmol/l:n on potilaalla 33% mahdollisuus saada kihti seuraavan viiden vuoden aikana (lähde). Joillekin hyperurikemia ei koskaan aiheuta niveltulehdusta.

Yleisimpiä taudin takana olevia tekijöitä:

  • Puriiniaineiden aineenvaihdunnan häiriö
  • Elämäntavat ja ruokavaliot
  • Perinnölliset tekijät
  • Muut riskitekijät

Häirio puriiniaineiden aineenvaihdunnassa

Keho poistaa elimistöstä uraatit, eli virtsahapon suolat, munuaisten kautta. Munuaisten toimintahäiriö, kuten vajaatoiminta, voi hidastaa tai tyrehdyttää uraatin erittämisen pois kehosta. Tämän seurauksen uraattipoitoisuus nousee.

Elämäntapojen ja ruokavalion vaikutus

Jotkut kutsuvat kihtiä nimellä elintapatauti.

Merkittävin tekijä on runsaasti purineeja sisältävät ruoka-aineet, jotka kiteyttävät virtsahappoa ja lisäävät tulehdusriskiä. Näitä ovat:

  • Pienet kalat, jotka syödään kokonaisina
  • Sisäelimet
  • Maissisiirappi (korkea fruktoosinen)
  • Siipikarjan nahka
  • Punainen liha
  • Pinaatti

Joidenkin tutkimuksien mukaan erityisesti eläinperäinen runsaspuriininen ravinto on haitallista. [1]

Myös runsaasti sokeria (ylipainon muodostuminen) ja keinotekoisesti lisättyä fruktoosia (hedelmäsokeri nostaa uraattitasoja) sisältäviä tuotteita on suositeltavaa vähentää. Niiden on osoitettu vaikuttavan sairastumisriskiin. Esimerkkeinä makeiset, virvoitusjuomat ja mehut. Hedelmien ja marjojen luontainen fruktoosi ei kuitenkaan altista taudille.

Katso täydellinen lista ruoista mitä pitää ehdottomasti välttää:
Mikä on kihtipotilaan paras ruokavalio?

Ylipainolla ja alkoholilla on huomattu olevan yhteys sairastumisriskiin.

Alkoholi vaikuttaa kolmella eri tapaa:

  1. Alkoholijuomat sisältävät puriiniaineita
  2. Ne vaikuttavat maksan toimintaan, lisäten puriinin vapautumista
  3. Niiden runsas energia altistaa liikalihavuudelle

Ottamalla päivittäin ainoastaan 2 ravintola-annosta alkoholia, kihtikohtauksen riski kaksinkertaistuu.

Lääkehoito, kuten nesteenpoistolääkkeet, vähentävät uraatin erittymistä.

Perinnöllisiä vaikuttajia

Perinnöllisiä syitä on todettu sairautta tutkittaessa. Yleensä ne ovat lähinnä altistavia tekijöitä ja liittyvät munuaisen toimintaan, eli siihen kuinka paljon elimistöstä poistuu uraattia. Kyseessä voi olla geneettinen ongelma tai toimintahäiriö entsyymeissa.

Muita riskitekijöitä

  • Korkea ikä
  • Miessukupuoli
  • Psoriasis
  • Lääkeaineet
  • Syöpätaudit

Kihdissä riskitekijät ovat laajat ja useimmat on korjattavissa elämäntapamuutoksilla.

Jos sinä tai läheisesi kärsii kihdistä olet mahdollisesti kysynyt itseltäsi voiko kihdistä päästä eroon?

Hoidettuna sairaus ei vaikuta arkipäivän askareisiin. Katso miten sitä voidaan hoitaa:

Hoito

Akuuttia kihtikohtausta hoidetaan levolla, tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi ibuprofeiini) sekä käyttämällä kylmähoitoa tulehtuneeseen niveleen.

Pitkällä aikavälillä positiivisia tuloksia saadaan ruokavaliomuutoksilla ja laihduttamalla. Laihduttaminen saattaa olla yhtä hyvä apu kuin ruokavaliomuutokset. Yhdessä ne auttavat ennaltaehkäisemään tehokkaasti niveltulehduksia ja kihtikohtauksia.

Jos potilaalla on nesteenpoistolääkitys, lääkäri arvioi lääkityksen korvaamista jollain muulla hoidolla.

Kihtikohtauksille altistavaa ylipainoa korjataan painonhallinnalla ja liikunnalla.

Lue myös: Kihdin onnistunut hoito – Kolme avaintekijää >>

Ruokavalio

Ruokavalion vaikutus kihtiin on erittäin suuri. Runsaasti purineeja sisältävänä se voi moninkertaistaa kihtikohtausten määrän.

Painonpudotus ja muutos sopivaan ruokavalioon ovat tärkeimpiä hoitomuotoja. Tavoitteena on pudottaa uraattitasoa alle 350 µmol/l. Ruokavaliolla pitoisuutta voidaan alentaa noin 15 % lähtöarvoista. (lähde). Tämä tarkoittaisi, että tavoitteen ollessa 350 µmol/l, on korkein mahdollinen lähtöarvo oltava enintään 410 µmol/l.

Muuttamalla ruokavaliota kihtipotilas voi poistaa jopa kokonaan kihtioireet. Ruokavaliota suunniteltaessa on pidettävä mielessä hoidon tavoite, eli puriinien vähentäminen.

Ruokavaliohoidolla saavutetaan hyviä tuloksia, koska se alentaa uraattipitoisuutta pysyvästi.

Vältä:

  • Anjovis
  • Fruktoosi
  • Herne
  • Hiiva
  • Kalkkuna
  • Kana
  • Kateenkorva
  • Katkarapu
  • Lihaliemi
  • Maksa
  • Muikku
  • Munuainen
  • Mäti
  • Nauta
  • Olut
  • Parsa
  • Pavut
  • Pinaatti
  • Retiisi
  • Riistaliha
  • Sardiini
  • Selleri
  • Sienet
  • Sika
  • Silakka
  • Silli
  • Simpukka
  • Soija
  • Sokeroidut juomat
  • Äyriäiset

Suosi:

  • Hedelmät
  • Juusto
  • Kaakao
  • Kahvi
  • Kananmuna
  • Keräkaali
  • Kurkku
  • Leipä
  • Maito (erityisesti vähärasvainen ja rasvaton)
  • Margariini
  • Mausteet
  • Muna
  • Murot
  • Mysli
  • Peruna
  • Puuro
  • Pähkinät
  • Ruokaöljyt
  • Salaatti
  • Sipuli
  • Tee
  • Tomaatti
  • Täysjyväviljat

Auttaako kasvisruoka kihtiä hoidettaessa?

Kasvisruokadieetin on todettu pienentävän riskiä sairastua kihtiin. Dieetin teho riippuu kuitenkin siitä mitä kasvisruokia se sisältää. Esimerkiksi herneitä, papuja, pinaattia, soijaa ja sieniä tulisi välttää.

Sopivia kasviksia ovat mm. tomaatti, salaatti, kurkku ja sipuli.

Oikein tehtynä kasvikset auttavat parillakin eri tapaa:

  1. Suurin osa kasviksista sisältävät vähän puriineja
  2. Kasvisruokavalio auttaa laihduttamaan

Vähärasvaisten ja rasvattomien maitotuotteiden (kuten maidon ja jogurtin) käytön on nähty laskevan uraattitasoja. Myös kahvilla (myös kofeiinittomalla) on todettu olevan samanlainen vaikutus. Kahvinjuonti onkin monelle päivittäinen rutiini.

Lue tarkemmat dieettiohjeet ruokavaliosta >>

Kotikonstit kihdin hoitoon

Kihtiä on mahdollista hoitaa kotikonstein yksinkertaisin menetelmin.

Kihtikohtauksen hoidossa jääpussia voidaan käyttää nivelkivun ja turvotuksen helpottamiseen. Riittävä lepo on hyödyllinen.

Yksi tärkeimpiä on riittävä veden saanti. Nesteytys ja virtsaaminen poistaa virtsahappoa tehokkaalla tavalla.

Muutamia ehdotuksia ovat:

  • C-vitamiini
  • Sitruuna
  • Ruokasooda
  • Inkivääri
  • Omenaviinietikka
  • Ananas
  • Viinirypäle
  • Banaani
  • Kirsikka
  • Katajaöljy
  • Epsom suola
  • Sinappi

Katso kattavat ohjeet: Hoida kihdin oireilu kuntoon kotikonstein >>

Lääkehoito

Ennen lääkehoitojen aloittamista on suositeltavaa kokeilla elämäntapamuutoksien vaikutusta.

Toisin kuin monet reumataudit, kihti voidaan parantaa lääkityksellä.
Lääkehoidolla voidaan:

  • Estää virtsahapon muodostumista
    • Allopurinoli
    • Febuksostaatti
    • Tisopuriini
  • Lisätä eritystä
    • Bentsbromaroni
    • Isobromindioni
    • Probenesidi
    • Sulfiinipyratsoni

Valmisteet ja kihtilääkkeet:

  • Kolkisiini
  • Peglotikaasi
  • Sinkofeeni
  • Uraattioksidaasi

Tulehduskipulääke, kuten ibuprofeeni jota saa apteekista ilman reseptiä, on kohtalaisen tehokas.

Akuuttia kipua hoidettaessa lääkäri voi määrätä kortisonipistoksen tai nivelnesteen poistamisen.

Lääkehoidon seurauksen uraattikertymät alkavat poistumaan kehosta ja voivat pahentaa nivelien kipuoireita hetkellisesti.

Hyperurikemialääkitys

Hyperurikemialääkityksen tarkoituksena on alentaa uraatin pitoisuutta kehossa. Lääkitys vaikuttaa uraattipitoisuuteen myönteisesti kolmella eri tapaa:

  1. Estää muodostumista
  2. Lisää liukoisuutta
  3. Tehostaa elimistöstä poistamista

Hoidon kontrolli suoritettan kolme kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen ja sen jälkeen kuuden kuukauden tai vuoden välein.

Oireet

Wikipedia mainitsee että ”Kihdin ensioireena on yleensä yöllä alkava nivelkipu isovarpaan tyvessä. Sen aikana koko varvas muuttuu punoittavaksi, kuumaksi ja aristavaksi.” (lähde) Nämä oireet johtuvat nivelessä tapahtuvasta ärsytyksestä ja kehon tulehdusjärjestelmän aktivaatiosta.

Taustalla voi olla runsas alkoholin käyttö (erityisesti oluen), ateria joka on sisältänyt runsaasti puriineja tai fyysinen rasitus.

Yleisin kihdin oire on yksittäisen nivelen voimakas tulehdusreaktio ja kipu, joka ilmenee äkillisesti ja ajoittain. Useimmiten kyseessä on yhden isonvarpaan tyvinivel, mutta se saattaa myös ilmetä useissa nivelissä samanaikaisesti. Tulehtuneena nivel on erittäin arka. Siihen voi kehittyä eroosioita ja toimintakyky rajoittuu.

Pitkäaikaisen (kroonisen) sairauden tuloksena virtsahappokertymiä. Näitä kivuliaita patteja ilmenee jänteisiin, jännetuppiin, rustoihin tai muihin osiin kehoa. Uraattikertymä saattaa kasvaa niin suureksi, että uraattikertymiä voi tuntea ihon läpi.

Tauti iskee normaalisti näihin niveliin:

  • Isovarvas
  • Jalkaterä
  • Kyynärpää
  • Kädet
  • Nilkka
  • Ranteet

Kihtikohtauksen kesto on tyyppillisesti viikon verran tai vähemmän. Tulehdus uusiutuu, jos sairautta ei hoideta asianmukaisesesti. Kohtauksen kesto yleensä pitenee sen toistuessa.

Kohonnut uraattitaso ei yksistään ole riittävä tieto kihtidiagnoosin tekemiseen. Tarkka diagnoosi voidaan tehdä tutkimalla niveltulehdus ja ottamalla nivelnestenäyte, josta voidaan havaita uraattikiteitä mikroskoopilla.

Nivelrakenteissa tapahtuneet muutokset voidaan todeta röntgenkuvauksella.

Mahdollisia oireita ovat:

  • Kuume
  • Munuaisvaivat
  • Virtsakivet
  • Leukosyyttiarvojen kohoaminen nivelvesteessä
  • Pitkäaikaiset niveltulehdukset

Liitännäissairaudet

Kihtiin liittyy usein sairauksia kuten:

  • Aivohalvaus
  • Diabetes
  • Kohonnut verenpaine
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Munuaisten vajaatoiminta
    Rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
  • Sepelvaltimotauti
  • Sydämen vajaatoiminta

Lähteet:
[1] Choi H, Atkinson K, Karlson E, Willett W, Curhan G: Purine-rich foods, dairy and protein intake, and the risk of gout in men. N Engl J Med, 2004

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *